Pohjois-Karjalan opiston historia

1895
Kontiolahden Puhakan taloon perustettiin ensimmäinen Pohjois-Karjalan kansanopisto kansan opintarpeen herättämiseksi. Ensimmäinen johtaja Johan Herman Hakulinen oli tutustunut Gruntvigin kansanopistoaatteeseen muualla Suomessa ja Skandinaviassa. Yhdessä vaimonsa Liekko Hakulisen (os. Ryynänen) kanssa hän johti opistoa vuoteen 1928 saakka.

Ensimmäisenä lukuvuonna opetusaineina olivat mm. uskonto, yleinen historia, Suomen historia, Kalevala, aineenkirjoitus, laskento, sisäluku ja oikeinkirjoitus, laulu, voimistelu, piirustus, kunnallistieto ja kirjanpito.
Opetus painottui alusta lähtien ns. humanistisiin aineisiin ja käytännöllisiin aineisiin eli käsitöihin ja ruoan valmistuksen harjoitteluun.

1899
Johtaja Hakulisen vaikutuksesta opisto siirtyi Niittylahteen, josta hän osti opistolle tontin ja hankki henkilökohtaisella toiminnallaan rahoituksen uudisrakennuksille.

1902
Lukuvuosi päästiin aloittamaan omassa talossa.


1926
Marraskuussa opistorakennus paloi kivijalkaa myöten.

1928
Aikaisempaa noin kolme kertaa suurempi rakennus valmistui marraskuussa. Tämän uuden talon myötä opisto muuttui sisäoppilaitokseksi.

1931
Opiston rehtorina toimi Olli Tuominen vuoteen 1970 saakka. Hänen aikanaan alkoi kansankorkeakouluopetus (1937 - 1985), joka voitiin suorittaa kansanopiston opintojen jälkeen. Se mahdollisti pääsyn myös korkeampiin jatko-opintoihin muun muassa seminaareihin.

40-luvulle saakka päiväjärjestys pääpiirteissään oli seuraavanlainen: opiston päivä alkoi klo 7.45 aamurukouksella, jonka jälkeen opiskeltiin puoli kahteen saakka. Päiväopetuksen katkaisi vain puolen tunnin "aamiaisloma" ja päivällinen klo 15.15. Opetus jatkui ilta- seitsemään saakka ja lopetettiin virrenveisuulla. Päivittäin oli myös laulutunti ja 2-3 tuntia veistoa tai naisten käsitöitä ja ruuan valmistusta sekä muuta opetusta vaihtelevasti. Päivittäinen työpäivä kesti siis 9 tuntia ja 30 minuuttia. Opetusta oli myös lauantaisin.

1939 - 1944
Sotien aikana oli opistorakennukset puolustusministeriön käytössä toimien sotasairaalana kesään 1941 saakka. Opisto toimi Joensuussa Niinivaaralla. 10.7. 1941 myös Karjalan armeijan esikuntana toimineessa opistossa vieraili sotamarsalkka Mannerheim.

1944 - 1955
Sota-ajan jälkeen opistoa kohtasivat uudet haasteet. Opiskelijamäärän kasvaessa oli aloitettava opiston lisärakennusten rakentaminen. Opetusnavetta valmistui 1949 ja liikuntahalli 1952. Päärakennusta laajennettiin puurakenteisella asuin- ja kutomokerroksella 1954. Opetus muuttui sodanjälkeisenä aikana: alkeisopetuksen antaminen loppui ja oppivelvollisuuden täydentämisen tarve tuli tilalle. Opetusohjelmien eri linjat tulivat sisällöltään vapaavalintaisiksi.

1952
Urheiluhalli Urkka valmistui.

1957
Opiston puurakenteinen viides kerros paloi. Tämä palanut kerros rakennettiin uudestaan betonista saman vuoden syksyllä.

1970
Opetustarjonta ei kovinkaan suuresti muuttunut, mutta vaihtelua siihen toivat kesäopetus ja kurssit. Kesälukiotoiminta oli yksi opiston merkittävistä toimintamuodoista.

1980
Opisto sai peruskoulutodistusten anto-oikeuden ja yleislinjat ja kansankorkeakoulu loppuivat ja jäljelle jäi kansanopisto eri linjoineen.

1984
1980 -luvun suurimmat muutokset tapahtuivat lakimuutoksen seurauksena. Se virallisti opiston aikuisoppilaitokseksi. Yleissivistävä opetus lisääntyi ja uusia linjoja aloitettiin: esimerkiksi romaanisten kielten, kasvatustyön ja näyttämötyön linjat.

1987
Nuorisotoiminnan ohjaajan 1-vuotinen peruskoulupohjainen linja aloitti toimintansa.

1991
Pohjois-Karjalan Koulutuskuntayhtymä osti opiston Pyhäselän kunnalta ja muilta osakkailta alkuvuodesta.

1992
Nuorisotoiminnanohjaajan koulutus sai jatkoa nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen koulutuksesta (2,5 v).

1994
Opisto järjesti opistoasteen nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajan koulutusta.

1999
Erä- ja luonto-opaskoulutus alkoi nimellä seikkailu- ja luonto-opetus.

1999
Opistoon sijoittui verkostomaisesti toimiva Humanistinen ammattikorkeankoulu. Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma (140 ov) korvasi aiemman opistoasteen tutkinnon.

2001
Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto muuttui kolmivuotiseksi (120 ov). Tutkinnosta saa yleisen jatko-opintokelpoisuuden yliopistoihin ja korkeakouluihin.

2002
Kauan odotettu uusi liikuntahalli, Taapeli, valmistui, siis tasan viisikymmentä vuotta myöhemmin kuin vanha urheilutalo vuodelta -52.

2002
Approlinja uudistui: Kasvatusta tuplasti -linjalla suoritetaan kaksi approa eli kahden yliopiston aineen perusopinnot. 2000-luvulla jokakesäiseksi perinteeksi muodostuivat lasten ja nuorten taideleirit.

2003
Teatteri Väkivahva perustettiin ja se esitti menestyksekkäästi Kiven Seitsemää veljestä Hasaniemen kesäteatterissa. Seuraavana vuonna vuorossa oli Hella Wuolijoen Niskavuoren naiset.

2005
Luontoyrittäjän koulutus alkoi. Oppisopimusopiskelijoita oli jo yli 30. Oppisopimuskoulutusta annetaan nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksessa, luontoyrittäjän ja seksuaalineuvojan koulutuksissa.

2010
Koko opiston vanha päärakennus peruskorjattiin vuoden aikana.

2013
Teatterilinja vaihtui teatteri Väkivahvasta teatteri Rajarikoksi. Syksyn aikana pihan vanhat puutarharakennukset purettiin.

2014
Kesäyliopisto alkoi toimia Niittylahdessa.

2015
Opiston 120-vuotisjuhla marraskuussa.

2018
Riveria